Kevättä kohti

Kilpailukausi on jo kovassa vauhdissa, ja starttejakin on kertynyt jo yhdeksän. En muista aikaisempina vuosina ajaneeni tätä määrää kisoja näin varhaisessa vaiheessa (ainakin Suomen mittapuulla mitattuna varhaisessa). Kisareissut kuitenkin ovat mahdollistaneet paremmat olosuhteet kovaan treeniin, kuin mitä Suomessa olisi tähän aikaan pystynyt tekemään. Andaluciassa ajoin satoja kilometrejä hyviä maastoreittejä, mikä tulee varsin tarpeeseen kun XCO kisakausi pian alkaa. Tour of Rhodes ja Gent-Wevelgem maantie yhteislähtöstartit taas tarjosivat tasaista kovaa ajoa, ja olivat treenimielessä varsin onnistuneita.

Rhodoksen kolmipäiväinen kilpailu ei ollut mikään tuloksellinen menestys tänä vuonna, ja jo ennen kilpailua jouduin pitkään miettimään osallistumistani flunssan takia. Päätin kuitenkin kisan ajaa kun kelit olivat hyvät, ja olotila oli ensimmäisen etapin aamuna perjantaina ihan ok. Vuoden alusta asti käytössä ollut Wello2 höyryhengityslaite, helpotti mielestäni merkittävästi paranemisessa. Yleensä räkä tuppaa minulla jäämään keuhkoihin pidemmäksi aikaa, ja näin haittaa hengitystä treeneissä/kisoissa, mutta nyt räkä pysyi kirkkaana ja tautikin meni ohi hieman nopeammin.

Rhodes.jpg

Kisan ensimmäisellä etapilla koitin vain pysyä pääjoukon mukana maaliin saakka, ja tässä tavoitteessa myös pysyin. Massakirin sija 25, oli kaikki mitä siinä tilanteessa pystyin tekemään. Lauantaina päätin etten säästelisi kokonaiskisaa varten, vaan pyrkisin heti alussa irtiottoon, missä saisin ajaa vapaammin ja mahdollisesti kamppailla sijoituksista. Ajoinkin lähes 120km irtiotossa, joka tuli kiinni reilut 10km ennen maalia. Itse ajoin jalkani aivan tyhjäksi hatkassa, enkä meinannut päästä maalinousua pääjoukon perällä edes ylös. Päivästä jäi käteen yksi mäkikirin voitto, mikä on toki tyhjää parempi 🙂 Kolmosetapilla olotila oli alussa todella huono, ja edellisen päivän pitkä irtiotto painoi kropassa. Vauhdikas alku kuitenkin herätti koneen, ja ennen päivän ainutta nousua pääsin nousemaan varsin hyville sijoille jo valmiiksi. Mäessä pysyin yllättävänkin helposti kärkikymmenikössä ja mäen päällä huomasin olevani noin 20 ajajan kärkiporukassa, joka lopulta meni maaliin saakka. Itselläni matka kuitenkin tyssäsi rengasrikkoon, jonka johdosta tulin vasta pääjoukon mukana maaliin. Oli kuitenkin mukava huomata että pystyn ajamaan kärjen vauhtia nousuissa, vielä viimeisellä etapillakin.

Rodoksen reissun jälkeen kroppa kaipasi selkeästi lepoa, ja otin Suomessa viikon verran kevyesti. Olin varannut kuntotestin KIHU:n laboratorioon Gent-Wevelgemiä edeltävänä tiistaina. Pääsin mielestäni hyvistä lähtökohdista maksimaalisen hapenoton testiin, kun kovia kisoja oli jo alla, ja talven treenit vielä kropassa tuoreessa muistissa. Testi menikin varsin hyvin ja sain ajettua omat ennätykseni, kynnysarvojen nytkähtäessä mukavasti ylöspäin. Paperilla kaikki näyttää siis hyvältä, mutta kun pyöräilykisoja ei voiteta testituloksilla, niin ne antavat lähinnä osviittaa kehityksen suunnasta.

Testiasema

Sunnuntain alle 23-vuotiaiden Gent-Wevelgemissä ei oikein kulkenut, ja pääjoukossa pysyminenkin tuotti tuskaa. Olisin hieman kaivannut sadetta, sillä nyt kuiva kylmä ilma yhdistettynä siitepölykauteen teki omasta ajamisestani vaikeaa. Maksimialueella ei päässyt mihinkään ja nenästä valui tavaraa jatkuvasti. Kisa oli monilla kauden ensimmäinen, ja sen kyllä huomasi. Kaatumisia (kasoja) oli vauhdin noustessa lähes jatkuvasti, ja jäin useissa kohdissa kriittisessä kohdassa liian perälle, eikä pysähdyksen jälkeen kärjen tavoittaminen ollut mitenkään helppo homma. Selvisin itse kuitenkin kisasta ehjin nahoin ja vältin kasat, mikä on jo saavutus sinällään. Noin 140km jälkeen olin ryhmässä 30 sekuntia pääjoukosta jääneenä, kun tuomariauto kävi yllättäen liputtamassa meidät pihalle kilpailusta. Aikalimitti ei siis ollutkaan kahdeksan prosenttia, vaan jostain syystä sallittu aikaero oli varsin tiukka, ja näin 187km matkasta jäi viimeinen neljännes ajamatta.

Gent-Wevelgem

Pikavisiitti Belgiaan ei siis mennyt aivan putkeen, mutta kisoja riittää ja ensiviikolla jatkan maastokisoja Italiassa. Gardajärven ympärillä on todella upeita maastoreittejä, ja niitä onkin mukava päästä ajelemaan kisojen välipäivinä. Luvassa 6-8.4. ajettava kolmipäiväinen etappikisa XCS; XCP; XCO starteilla, sekä 15.4. HC tason yksittäinen XCO kisa. Oma XCO-vauhti on vielä täysin mysteeri, mutta eiköhän se viime vuosien tapaan ala löytyä, kun kovia startteja vaan saa taas alle.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s