Tahko MTB

Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa vanhan kunnon ”kisarapsan” Tahkon tämänvuotisesta kisasta, ja ehkä pari sanaa muustakin. Menneet kuukaudet ovat olleet kiireisiä eikä tälläkään sivustolla ole paljoa uusia blogitekstejä näkynyt.

Kulunut kevät ja kesä on mennyt pitkälti opiskelupaikan metsästyksessä, eli pääsykokeisiin pänttääminen on vienyt ison osan vapaa-ajasta töiden ja treenien ohella. Kolmen paljon aikaa vievän asian yhdistäminen oli kova rypistys kolmen kuukauden ajan, ja tuntuukin että kesäkuun pääsykokeiden jälkeen tuli aika maksaa verot. Keho oli jonkinlaisessa stressitilassa useamman viikon eikä täyslepokaan heti auttanut asiaan. Nyt kuitenkin tilanne on tasapainoittunut ja opiskelupaikan varmistuminen Helsinkiin Haaga-Helian AMK liiketalouslinjalle on iso helpotus.

Kevään aikana kisasin pyöräkisoissa sen verran mitä muulta tekemiseltä jaksoin ja ajoin sellaiset kisat mitkä motivoivat lähtemään viivalle. Treenitunnit ovat olleet suhteellisen pieniä ja tämä on tietenkin vaikuttanut jonkin verran tuloksiin, mutta täytyy sanoa että kisaaminen Suomessa on silti tuntunut hauskalta vaikken aina ole voittokamppailussa ollutkaan mukana. On ollut myös jännä nähdä miten laskeneet treenitunnit ovat tuoneet muutamia uusia ominaisuuksia esiin, jotka ovat kovan määrätreenaamisen aikana jääneet piiloon. Lyhytkestoisissa kisoissa on myös irronnut uusia tehoennätyksiä ja esimerkiksi Ahveniston viikkokisassa Toukokuussa sain ajettua reilun tunnin 405w NP tehoilla, mistä olin hiukan yllättynyt. Tässä linkki kisan TrainingPeaks dataan.

Alkamassa on kauden eka startti TS-korttelissa. Siellä tuloksena kolmas sija loppukirissä. Kuva: Jari Birling
Rajamäki maratonin voitto otti hapoille!

Tahkon lähestyessä mietin jonkin verran millä matkalla haluaisin ajaa, mutta päädyin kuitenkin melko nopeasti siihen että kahden perättäisen 60km noteerauksen jälkeen kaipasin lisähaastetta ja ilmoittauduin 120km kisaan. Tiesin viiden tunnin maratonkisan olevan kaltaiselleni XCO spesialistille hiukan ylipitkä matka, mutta olen aina kaivannut kovia vastuksia ja haasteita joten ei muuta kuin nimi listalle vain!

Oma historiani tapahtuman suhteen alkoi vuonna 2007 25km kilpailulla, jossa en 11-vuotiaana mistään sijoituksista kamppaillut vaan lähinnä voitin itseni ajamalla maaliin. Kuitenkin tapahtuma jätti pysyvän positiivisen muiston ja sen jälkeen olenkin ajanut Tahkolla useita kertoja eri matkoilla. Tänä vuonna starttasin omien laskelmieni mukaan yhdeksättä kertaa ja tosiaan ensimmäistä kertaa kahdelle kierrokselle. Kyseisen 120km kisan Henri Ojala on voittanut melkein yhtä usein kun olen ylipäätään Tahkolle osallistunut, eli vastassa olisi matkan moninkertainen mestari. Kevään aikana olin otattanut Henkkaa vastaan useamman kerran ja tuntuu että miehen kunto senkun paranee vuosien myötä. Myöskin Matti Tahkola ultramaratonin erikoismies oli ennakolta kova vastus Tahkolla.

Torstaina puolikkaan työviikon jälkeen suuntasin kohti Tahkon kisakeskusta, ja tarkoituksena oli päästä vielä perjantaina ajamaan reitillä. Valmistavalla lenkillä pystyi nopeasti toteamaan radan ennätys nopeaksi, sillä muutamaa satunnaista märkää kohtaa lukuunottamatta reitti oli lähes kuiva. Uusi täysjoustoinen Focus O1E 8.9 tuntui kulkevan radalla pehmeästi eikä kuntokaan vaikuttanut huonolta. Kalusto ja kunto eivät kuitenkaan ole merkittävin tekijä pitkässä kisassa, vaan huoltotiimi on ratkaisevassa osassa jotta kuskilla riittää juomaa ja mahdolliset kalustorikot saadaan korjattua.

Rexin Race Day Sprayn valkaisema voimansiirto. Vaikka kisapäivänä tuli ajoa noin kuusi tuntia niin seuraavankin päivän lenkki meni vielä hyvin samoilla voiteilla, ilman kitinää.

Kisapäivänä keli oli sopivan viileä eikä sateista ollut juuri tietoa. Vaikka herätyskello soi aamulla jo kello 6.00, niin väsymyksestä ei ollut tietoakaan. Jotenkin sitä hiukan jännittää ennen kisoja edelleenkin, vaikka olen ajanut satoja maastokisoja elämäni aikana. Pieni stressi kuitenkin vain lisää suorituskykyä ja auttaa keskittymään, ja näin ollen kisasta olisikin vaikea saada mitään irti jos fiilis on lattea.

Kuva: TahkoMTB
Ensimmäisen kierroksen laskettelut Tahkovuorelta. Kuva: Onevision

Tahkon 9.00 lähtöryhmän viivalle oli asettunut lähes kaikki Suomen tämän hetken kärkikuskit, osa 60 osa 120km matkalle. Paukusta lähdettiin heti melko hyvää vauhtia kohti Kinahmia edeltävää Mummonmäkeä, jossa vauhti pidettiin tasaisen kovana eikä irtiottoja päässyt muodostumaan. Kinahmi 1 verotti kuitenkin väkeä ja laskun jälkeen Kinahmitiellä oli mukana enää kuusi ajajaa. Neljä 60km kuskia ja minun lisäkseni Henri 120km ajajina. Kuuden ryhmä ajoi tasaista kyytiä aina 40km asti, missä Aki Färm ja Jukka Vastaranta lähtivät omille teilleen. Passailin omaa vauhtia ja jättäydyin suosiolla kakkosryhmään, tiedostaen että joudun ajamaan vielä toisen kierroksen. El Grandella ajo tuntui hyvältä ja annoin mennä tasaista kyytiä ylöspäin. Porukan juniori Niko Heikkilä pysyi hyvin mukana, Henkan hiukan jäädessä hiukan taakse. Kierroksen vaihtoon tulin Nikon ajaessa maaliin, mutta kuitenkin jo kilometrin ajon jälkeen toisella kierroksella Henkka oli ajanut eron kiinni. Ajoimme vuorovedolla alkuosuuksien hiekka- ja asfalttipätkät eikä vauhti tainnut paljoa ensimmäistä kierrosta hitaampaa olla.

Kinahmi 1:llä omassa ajossa alkoi olla haparoinnin merkkejä. Vaikka ensimmäinen kierros tuntui vahvalta ja mielestäni pystyin vähän säästelemäänkin niin nyt noin 3h30min ajon jälkeen oli pakko vain vaihtaa pienempi vaihde silmään. Henri katosi nopeasti horisonttiin ja seuraavan kerran miehen näki vasta maalialueella. Tällä välillä itse taistelin maaliin selviytymisestä ja vaihdoin vielä yhden takakiekonkin rengasrikon takia. Matti Tahkolankin onnistui vielä pujahtaa edelleni ennen maalia, ja näin sijoituin kolmanneksi. Jotenkin mielessäni hiukan kävi todella vauhdikkaan ensimmäisen kierroksen jälkeen, että olisiko pitänyt vielä säästellä vähän enemmän, mutta vaikea jälkikäteen spekuloida. Totaalista nitkahdusta toisella rundilla ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ajoin tasaista lenkkivauhtia maaliin asti.

Tällä kertaa 120km kisassa oli pari kovempaa tyyppiä!

Tahkon jälkeenkin on vielä pitkästi kautta jäljellä ja tarkoituksena on ajaa seuraavaksi SM kortteli 5.7. Elokuussa alkavat opiskelut eivät myöskään ole kaukana ja odotan innolla että pääsen taas kuluttamaan koulunpenkkiä kiinnostavien aiheiden parissa. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s